MILLOIN PÄÄSEN TAAS LEIRIKOULUUN? – JOPO-TOIMINNASSA LEIREILLÄ OPETELLAAN MYÖS PERUSARKEA

Jopo-ryhmä

Leirikoulu sosiaalisena koitoksena ei houkuttele kaikkia nuoria ensiajatuksena. Usein käy kuitenkin niin, että varauksella suhtautunut nuori innostuu uusista kokemuksista ja itsensä voittamisesta. ”Milloin mä pääsen seuraavan kerran leirikouluun”, kysyi eräskin nuori tyttö, joka oli etukäteen toivonut, ettei hänen tarvitse osallistua kuin yhdelle leirille JOPO-luokkansa kanssa.

Joustava perusopetus eli JOPO käynnistyi vuonna 2006, kun koulupudokkaiden tukemiseksi myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus. Toiminta on ollut vakiintunutta jo 10 vuotta ja siitä vastaa nykyisin Opetushallitus. Keski-Suomen alueelle on muodostunut yhteistyötä tekevä Seutu-JOPO.

 

”Peruskoulu käydään siis loppuun tekemällä, näkemällä ja kokemalla”

 

–  Leirikoulut ovat keskeinen osa JOPO-toimintaa. Lisäksi siihen kuuluu työssäoppimisjaksoja ja koulujaksoja. Peruskoulu käydään siis loppuun ihan toisella tavalla eli tekemällä, näkemällä ja kokemalla, kertoo Keuruun JOPO-luokan opettaja Arttu Rousi.

Rousin ja jyväskyläläisen Jouni Åkermanin luokat ovat käyneet yhdessä leirikoulussa nuorisokeskus Pikku-Syötteellä jo 21 kertaa. Joka lukuvuosi he järjestävät kahdeksan leirikoulua, joista noin puolet Pikku-Syötteellä Pudasjärvellä.

– Pikku-Syöte on ollut hienosti mukana tässä toiminnassa, siitä positiivinen huomio heille. Henkilökunta on hyvin mukana. Pikku-Syötteellä on hyvät puitteet meidän toiminnalle, se on kuin pienoisyhteiskunta. JOPO-leirillä harjoitellaan omatoimisuutta ja itsestä huolehtimista, tavallista arkea turvallisessa ympäristössä.

Jopo-ryhmä

JOPO-LEIRILLÄ NUORI OPETTELEE OTTAMAAN VASTUUTA

Joustava perusopetus on tarkoitettu kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille. Rousi on uransa aikana havainnut, että syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät enää viime vuosina ole olleet perinteisiä kovanaamoja, vaan nuoria, joilta vaivaa näköalattomuus ja joilta puuttuu ymmärrys tavallisesta arjen rytmistä ja itsestä huolehtimisesta. Yöunet, aamiainen tai hampaidenpesu jää väliin, ja ruoka korvataan limulla.

Leirillä nuori opettelee ottamaan vastuuta itsestään. Päiviin kuuluu myös me-hengen luomista ryhmätoiminnalla. Edellisessä leirillä syyskuun alussa ohjelmassa oli vesistön ylitystä ja lautan rakennusta, korikiipeilyä ja maastopyöräilyä. Yleensä JOPO-ryhmä varaa käyttöönsä myös kodan. Talvileirillä lasketellaan. Osa leirin ajasta menee arkisiin koulutehtäviin.

 

”Leirikoulu mahdollistaa nuorten toiminnallistamisen”

 

– Meillä on Pikku-Syötteen koulussa kummiluokka ja pienemmät oppilaat esittävät meille usein jotakin, kuten nyt saimme kuulla kitarakonsertin. Oppilaat ottavat hyvin vastaan toisensa. JOPO-luokalle haetaan vapaaehtoisesti ja olemme korostaneet yläkoululaisille, että olemme myös edustamassa itseämme. Kannustamme oppilaita olemaan oma itsensä eri tilanteissa pellen roolin sijaan.

Pikku-Syötteen leirillä on yleensä 14 nuorta kerralla kahdesta JOPO-luokasta. Leirille tulevat nuoret haastatellaan ja opettajat miettivät sopivaa ryhmädynamiikkaa.

Leirikoulu kestää yleensä seitsemän päivää.

– Se mahdollistaa sen, että nuoret ovat leirillä kahtena viikonloppuna. Pääsemme puuttumaan arkeen, ettei se mene nuokkumiseksi. Ohjattu harrastustoiminta on tärkeää, sillä yhteistä meidän nuorille on se, että he ovat lopettaneet kaiken ohjatun harrastamisen. Leirikoulu mahdollistaa toiminnallistamisen.

Jopo-ryhmä

INTERVENTIO NÄKYY NUORISSA KEVÄÄLLÄ

JOPO-leirillä aikuiset ovat opettajien sijaan enemmänkin ohjaajia ja valmentajia. He ovat saatavilla, jos aikuistuva nuori heitä tarvitsee. Iltaisin leirikoulussa on mahdollisuus pelata sählyä tai sulkapalloa tai käydä kuntosalilla tai saunassa.

– Annamme iltaisin myös yksilövalmennusta. Reflektoimme yhdessä, mitä on tehty siihen asti. Haemme realistista käsitystä omista kyvyistä ja uskallusta asettaa tavoitteita.

JOPO-toiminnan tavoitteena ei ole ainoastaan peruskoulun suorittaminen kunnialla loppuun, vaan tavoitteena on Rousin mukaan saada nuoret juurtumaan yhteiskuntaan ja pärjäämään elämässä.

 

”Haluamme, että jokainen nuori alkaa kukoistaa eikä pidä kynttilää vakan alla”

 

Syyskuun leirikoululaiset tekivät myös vierailun Ranualle sikäläistä JOPO-ryhmää moikkaamaan. Jopoille on tärkeää tietää, että heitä on muuallakin, että heidän kaltaisia on paljon muuallakin Suomessa joustavassa perusopetuksessa.

Rousi kiittää Opetushallitusta JOPO-toiminnan mahdollistamisesta. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole lähteneet JOPO-toimintaan mukaan.

– Jopoista kuoriutuu huikeita nuoria. Heissä on paljon potentiaalia. Työjaksoissa ja leirikouluissa on tärkeää toistuvuus ja sitoutuminen. Keväällä nuorissa huomaa jo eron. Tekeminen on ryhdikkäämpää ja tavoitteellisempaa. Haluamme, että jokainen nuori alkaa kukoistaa eikä pidä kynttilää vakan alla. Pienessä ryhmässä se on helppoa!

Artikkeli on julkaistu Suomen Nuorisokeskusyhdistyksen nettisivuilla.