Toiminnallinen oppimisympäristö Pikku-Syötteellä
Nuoriso- ja vapaa-ajankeskuksessa nautitaan maisemista ja rentoudutaan samalla, kun opitaan toimimaan yhteisössä. Pikku-Syötteen liikunnanohjaaja Janne Komulainen vie nuorisoryhmän tunturiin liikkumaan ja opettelemaan erätaitoja.
Ruska alkaa hiljalleen ympäröidä Pikku-Syötteen tunturialueen Pudasjärvellä. Syksyn raikkaus tuoksuu ilmassa ja säteilee kuulaana puiden lomasta. Tunturiluonto on pääosin koskematon ja säilynyt samanlaisena vuosisatoja.
Syksy tuo tullessaan raikkaan tuulahduksen koko Pikku-Syötteen toimintaan uudistaen myös miljöötä yhä parempaan suuntaan.
– Matkailuvaunualue on kokonaan uudistettu, sähköistys on nykyaikaistettu ja paikkoja levennetty vastaamaan nykypäivän standardeja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaunualueen asiakasmäärä on lähes tuplaantunut edellisvuoteen verrattuna, kertoo Pikku-Syötteen johtaja Mika Pekkala.
Samaan aikaan myös alueen julkisivuihin on panostettu, ja rinteiden ala-asema on maalattu. Hotellin perhehuoneet uudistetaan syksyn aikana perhesviiteiksi, ja kokoustiloja sekä yleisiä tiloja kalustetaan viihtyisämmiksi.
Ravintola Puron keittiö remontoidaan täysin, laatuun satsataan ja ruokatuotetta kehitetään edelleen. Asiakaspalvelua kehitetään myös uusimalla hotellin varaus- ja kassajärjestelmä.
Alkava ruska tarjoilee parhaita luonnonantimiaan.
Tunturiluonto viehättää ja rauhoittaa
Pikku-Syötteen ympäristöön ovat ihastuneet matkailijoiden lisäksi myös nuorisoryhmät. Joustavan perusopetuksen leirikouluryhmä on saapunut Keski-Suomesta jo viidettätoista kertaa Pikku-Syötteelle. Jyväskylän ja Keuruun leirikouluryhmät käyvät Pikku-Syötteellä kolme kertaa vuodessa.
– Kyllä tämä miljöö itsessään on niin erikoinen verrattuna Keski-Suomeen. Tunturi ja porot ovat ihmeellisiä, kun moni meidän ryhmistä ei ole käynyt Pohjois-Suomessa edes Oulussa asti, kertoo Jyväskylän ryhmän opettaja Jouni Åkerman.
Leirikoululaisia viehättää alueen väljyys ja tila tehdä monenlaisia asioita. Vierailut syksyllä, talvella ja keväällä antavat uudenlaisia kokemuksia eri vuodenaikoina.
– Nuoret kaipaa virikkeitä ja tekemistä, ja ehkä vähän jotain uutta. Kyllä siinä tapahtuu tietynlainen rauhoittuminen, kun ollaan riittävän kaukana kotoa. Jos täällä tulee eteen hankala tilanne, niin sitä ei voi paeta. Asia on kohdattava siinä paikassa, ja kasvun ituja pääsee liikkeelle, opettaja analysoi.
Nuorisoryhmät harjoittelevat tunturialueella mm. erätaitoja, kuten retkikeittimen käyttöä ja nokipannukahvien keittämistä.
Sopivan erilaista, riittävän kaukana
Nuoret pääsevät ottamaan vastuuta omissa hotellihuoneissaan ja harjoittelemaan vanhemmistaan erossa olemista. Leirikoulussa opetellaan nuorena aikuisena toimimista.
– Reissuun sisältyy monta juttua: matkustaminen, ruokailut ja hotellitason majoitus eli se, miten hotellissa ollaan. Nuoret tutustuvat myös toisiinsa ja harjoittelevat, miten otetaan muut huomioon yhteisössä. Miten ollaan julkisella paikalla, kun siellä on muitakin ihmisiä ja miten noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, kuten hotellin järjestyssääntöjä ja lakia, Åkerman kuvailee.
Nuorisoryhmät tulevat mielellään takaisin monista syistä.
– Hyvätasoinen palvelu, hyvät huoneet ja ruoka sekä myös ohjelma on kokonaisuus, johon me ollaan voitu vaikuttaa ja oltu tyytyväisiä. Henkilökunta on ystävällistä ja palvelualtista, Åkerman kiittää.
Nuorisotoiminnassa joustaminen on olennaista. Tilanteet voivat vaihtua nopeasti, jolloin myös leirikoulun ohjelmaa voidaan muuttaa.
Pikku-Syötteen nuorisotyön koordinaattori Kaisu Tuohiluodon mukaan leirikoulujen ohjelmissa on yleensä erätaitoja, sisäseinä-, kallio- tai korikiipeilyä, jousiammuntaa, taidepajoja, tiimitehtäviä, patikkaretkiä ja talvisin lumikenkäilyä, lumenveistoa, lumilautailua ja laskettelua.
– Yläkoululaisia viedään myös maastopyöräilemään ja vierailulle luontokeskukseen tai huskytilalle. JOPO-ryhmille suositellaan lisäksi POP-leiriä, jonka teeman ryhmä voi valita itse, Tuohiluoto kertoo.
POP – Porukalla osaamme paremmin, tähtää ryhmäytymiseen ja nuoren voimavarojen vahvistamiseen. Teemoja ovat tunnetyöpaja, omien taitojen löytöretki, kiusaaminen tapetille ja elämäni aarteet.
– Voidaan olla välittömässä dialogissa henkilökunnan kanssa ja antaa palautetta siitä, mikä toimii ja mikä ei. Meidän ryhmissä on monenlaisia nuoria ja kaikki ei aina mene niin kuin on suunniteltu. Aina on ollut helppo tulla takaisin, Keuruun ryhmän opettaja Arttu Rousi kiittelee.
Juttu on julkaistu Pudasjärvi-lehdessä 8.9.2017 sekä osa sanomalehti Kalevassa 11.9.2017
